Lapin kansallispuistoon ei tarvitse lähteä viikon vaellukselle.
Moni hyvä kokemus syntyy muutaman tunnin päiväretkellä: polku nousee metsänrajasta tunturiin, eväät syödään tuvalla tai kodalla, ja illaksi palataan omaan saunaan.
Ensikertalaiselle tärkeintä ei ole löytää “parasta kansallispuistoa” vaan puisto, joka sopii muun matkan reitille.
Pallas-Yllästunturi: klassinen tunturimaisema
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ulottuu Ylläksen suunnalta Pallaksen kautta Hettaan. Alueella on sekä lyhyitä päiväretkiä että tunnettu, noin 50 kilometrin Hetta–Pallas-vaellus.
Maisema on sitä Lappia, jonka moni kuvittelee ennen ensimmäistä matkaa: tunturijonoja, avaraa paljakkaa, vanhoja metsiä ja aapasoita.
Valitse tämä, jos majoitut Ylläksellä, Muoniossa tai Enontekiöllä ja haluat avaraa tunturimaisemaa. Majoitus Äkäslompolossa · Majoitus Muoniossa · Majoitus Enontekiöllä
Urho Kekkosen kansallispuisto: helposta päiväretkestä erämaahan
Saariselkä on helppo tukikohta kansallispuistoon. Kylästä voi lähteä merkittyjä reittejä suoraan puiston suuntaan, eikä autoa tarvita joka retkelle.
Rumakuru on yksi tunnetuista päiväretkikohteista, ja lyhyempiäkin vaihtoehtoja on Saariselän lähellä. Talvella puiston kuruissa ja jyrkillä rinteillä voi olla lumivyöryvaara, joten silloin kannattaa kulkea vain hoidettuja latuja ja merkittyjä talvireittejä.
Valitse tämä, jos haluat yhdistää helpon kylämajoituksen ja mahdollisuuden astua saman päivän aikana tunturierämaahan. Majoitus Saariselällä
Pyhä-Luosto: kuruja, vanhaa metsää ja helppo tukikohta
Pyhä-Luosto sopii hyvin muutaman päivän luontolomaan. Pyhän ja Luoston matkailukeskukset ovat puiston molemmissa päissä, joten päiväretkelle pääsee suoraan majoituksen läheltä.
Isokuru on alueen tunnetuimpia maisemia. Se on rajoitusvyöhyke: siellä saa liikkua vain rakennettua reittiä pitkin ja vain sulan maan aikaan, koska kurussa on talvisin lumivyöryvaara.
Valitse tämä, jos haluat kansallispuiston etkä pitkää siirtymää suuresta matkailukeskuksesta. Majoitus Pyhällä · Majoitus Luostolla
Salla: rauhallisempi vaihtoehto idässä
Sallan kansallispuisto on Suomen uusimpia: se perustettiin vuoden 2022 alussa Suomen 41. kansallispuistoksi. Puisto suojelee Itä-Lapin vaaramaisemaa, vanhoja metsiä, soita ja harjuja, ja se ulottuu Venäjän rajaan asti.
Salla ei ole kansainväliselle matkailijalle yhtä tunnettu kuin Ylläs tai Saariselkä, mikä on osa sen viehätystä.
Valitse tämä, jos matkan tarkoitus on rauha eikä ravintoloiden tai yöelämän määrä. Majoitus Sallassa
Kesä ja syksy
Sulan maan aikaan reittivalikoima on suurimmillaan.
Kesällä tarvitset hyttyssuojan, vettä ja sadevarusteet. Syksyllä sää viilenee nopeasti, ja tunturissa voi tulla räntää tai ensilunta, vaikka laaksossa olisi vielä syksy. Avotunturilla tuuli ratkaisee usein enemmän kuin lämpömittarin lukema.
Lue ruskaoppaamme ja yöttömästä yöstä.
Talvella reitti muuttuu
Kesäpolku ei automaattisesti ole talvireitti.
Osa reiteistä kulkee alueilla, joilla on lumivyöryvaara, ja kesäreittien opasteet voivat olla lumen peitossa. Talvella käytetään hoidettuja latuja, talvireittejä ja lumikenkäpolkuja.
Tarkista kansallispuiston ajankohtaiset olosuhteet Luontoon.fi:stä ennen lähtöä.
Kansallispuisto ei ole tavallinen metsä
Metsähallituksen mukaan jokaisenoikeudet eivät ole kansallispuistoissa sellaisenaan voimassa. Puistoilla voi olla omia rajoitusalueita, leiriytymispaikkoja ja tulentekosääntöjä.
Älä siis tee tulta vain siksi, että metsässä näyttää olevan hyvä paikka. Käytä merkittyjä tulentekopaikkoja ja tarkista metsäpalovaroitus.
Ensimmäiselle päiväretkelle
Valitse reitti, joka kuulostaa hieman liian lyhyeltä.
Pohjoisen sää, valokuvaustauot, eväät ja luminen tai kivikkoinen maasto tekevät päivästä helposti pidemmän kuin kartan kilometrimäärä antaa ymmärtää.
Tavoite ei ole kerätä kilometrejä. Tavoite on ehtiä pysähtyä, kun tunturin takaa avautuu maisema, jota varten tulit Lappiin.