Suomen Lappi on erinomainen alue revontulien katseluun. Revontulivyöhyke, magneettisen navan ympäri kiertävä rengas, jolla revontulia esiintyy eniten, on Pohjois-Skandinavian yllä. Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomen pohjoisimmassa osassa revontulia näkyy noin kolmena selkeänä ja pimeänä yönä neljästä.

Varmoja ne eivät silti ole. Kolmen asian pitää osua kohdalleen: pimeys, selkeä taivas ja auringon aktiivisuus. Ensimmäiseen voit vaikuttaa, toiseen varautua ja kolmatta vain toivoa.

Milloin: elokuun lopusta huhtikuun puoliväliin

Revontulia esiintyy ympäri vuoden, mutta ne näkyvät vain pimeältä taivaalta. Napapiirin pohjoispuolella yöt pimenevät tarpeeksi elokuun jälkipuoliskolla, aivan pohjoisessa hieman myöhemmin. Kausi päättyy huhtikuun puolivälin tienoilla, kun yöt taas valostuvat.

Kauden sisällä:

  • Syys- ja lokakuu ovat aliarvostettuja. Järvet ovat vielä sulia ja heijastavat valot, yöt ovat niin leutoja, että ulkona jaksaa odottaa, ja geomagneettinen aktiivisuus on päiväntasauksen aikaan tavallista hieman korkeampi.
  • Marras–tammikuussa yöt ovat pisimmillään, mutta pilviä on eniten. Suomessa selkeitä päiviä on vähiten marras- ja joulukuussa.
  • Helmi- ja maaliskuu yhdistävät pitkät ja pimeät yöt vakaampaan talvisäähän ja lumiseen maisemaan. Maaliskuu on toinen päiväntasauksen kuukausi.

Yön aikana revontulia näkyy useimmiten noin kello 21:n ja 02:n välillä, mutta niitä voi tulla milloin tahansa, kun on pimeää. Kärsivällisyys palkitaan: aktiivisuus tulee usein purkauksina, joiden välillä on hiljaisia jaksoja.

Mistä: pohjoisesta ja kaukaa valoista

Mitä pohjoisemmaksi menee, sitä useammin revontulet ovat suoraan yläpuolella eivätkä matalalla pohjoistaivaalla. Suomessa niitä näkyy useimmin Kilpisjärvellä, Utsjoella, Inarissa ja Saariselällä. Myös Rovaniemellä ja Levillä revontulia näkee säännöllisesti, varsinkin pohjoiseen katsoessa.

Keinovalolla on yhtä paljon merkitystä kuin leveysasteella. Järvi, suo tai avotunturi, josta on esteetön näkymä pohjoiseen, voittaa pohjoisimmankin kylän keskustan. Jos majoitut kaupungissa, varaudu lyhyeen ajomatkaan tai retkeen valojen ulkopuolelle.

Pilvet ovat todellinen este

Pilvet ovat usein suurempi käytännön este kuin heikko revontuliaktiivisuus. Pilvisyys voi vaihdella paljon 50 kilometrin matkalla, joten joustavuus kannattaa:

  • Katso pilviennuste iltapäivällä ja uudelleen illalla.
  • Jos sinulla on auto, ole valmis ajamaan kohti selkeämpää taivasta. Älä pysähdy ajoradalle, vaan käytä levähdys- ja pysäköintialueita.
  • Opastetut revontuliretket jahtaavat selkeää taivasta puolestasi, ja se on niiden suurin etu, jos et aja itse.

Ennusteiden lukeminen

Sovellusten Kp-indeksi on maailmanlaajuinen geomagneettisen aktiivisuuden mittari asteikolla 0–9. Lapissa ei tarvita suurta lukua: jo Kp 2–3 riittää usein siihen, että revontulet ovat pohjoisessa suoraan yläpuolella. Suuret luvut tarkoittavat lähinnä sitä, että revontulet näkyvät myös etelämpänä. Kp ei ole paikallinen revontulitodennäköisyys, joten sen varaan ei kannata yksin tehdä päätöstä ulos lähtemisestä.

Paikallisesti hyödyllisempi on Ilmatieteen laitoksen revontulet ja avaruussää -palvelu, joka näyttää Lapin asemilla mitatun magneettisen aktiivisuuden ja revontulien todennäköisyyden. Kun lähimmän aseman aktiivisuus ylittää kynnyksen ja taivas on selkeä, on aika lähteä ulos. Monessa hotellissa ja mökkikylässä on myös revontulihälytys.

Yli vuorokauden päähän ulottuvat ennusteet ovat karkeita. NASA ja NOAA ilmoittivat lokakuussa 2024, että aurinko on noin yhdentoista vuoden aktiivisuusjaksonsa maksimivaiheessa. Tarkka huippu määritetään vasta jälkikäteen, mutta maksimia seuraavina vuosina nähdään yhä voimakkaita revontulia, ja osa jakson suurimmista myrskyistä on osunut sen laskuvaiheeseen.

Mitä oikeasti näet

Useimmat revontulet ovat vaaleanvihreitä kaaria ja verhoja, joskus niin himmeitä, että ne näyttävät silmään harmaalta pilveltä. Kamera erottaa värit paremmin kuin silmä, joten kuva on usein vihreämpi ja kirkkaampi kuin itse näkymä. Voimakkaissa revontulissa valot liikkuvat nopeasti, aaltoilevat ja muuttavat muotoaan, alareunassa voi näkyä vaaleanpunaista tai violettia ja joskus yläosassa punaista.

Kuvaaminen

  • Puhelimella: käytä yötilaa ja tue puhelin johonkin vakaaseen. Salama pois.
  • Kameralla: jalusta, laajakulmaobjektiivi ja käsisäädöt. Aloita suurimmalla aukolla, ISO 1600–3200 ja 2–10 sekunnin valotusajalla, lyhyemmällä kun revontulet liikkuvat nopeasti. Tarkenna käsin kirkkaaseen tähteen tai kaukaiseen valoon.
  • Pakkasessa: akut tyhjenevät nopeasti, joten pidä varalla akkuja sisätaskussa. Kun menet sisälle, laita kamera ensin laukkuun, ettei siihen tiivisty kosteutta.

Pukeudu paikallaan oloon

Revontulien odottaminen tarkoittaa tunnin tai pidemmänkin seisomista tai istumista pakkasessa, ja se tuntuu paljon kylmemmältä kuin hiihtäminen tai kävely. Pue enemmän kerroksia kuin luulet tarvitsevasi, lämpimät kengät, lapaset, pipo ja jotain kasvojen suojaksi. Termospullollinen lämmintä juotavaa nostaa mielialaa. Järven jäälle mene vain paikallisten käyttämiin kohtiin, äläkä koskaan alkutalvesta.

Revontulet sängystä

Jos haluat katsella peiton alta, lasikattoiset mökit tekevät sen mahdolliseksi. Ne eivät lisää revontulia, mutta helpottavat odottamista, erityisesti pienten lasten kanssa. Lue lisää oppaastamme Lapin erikoisista majoituksista tai selaa revontulimajoitusta.