Lappi on täynnä erikoisia yöpymispaikkoja. Osassa pääosassa on taivas, kuten lasikattoisissa mökeissä. Osassa pakkanen, kuten joka talvi lumesta rakennettavissa hotelleissa. Ja osassa hiljaisuus, kuten retkeilyreittien varren autiotuvissa. Kokosimme tähän tärkeimmät vaihtoehdot, niiden arjen ja kysymykset, jotka kannattaa esittää ennen varaamista.

Ensin hinnasta: erikoismajoitus maksaa yleensä selvästi enemmän kuin tavallinen hotellihuone tai mökki samalla alueella, ja halutuimmat ajat (joulu, uusivuosi sekä helmi–maaliskuun lomaviikot) varataan täyteen varhain. Loka- ja marraskuu sekä huhtikuu ovat usein rauhallisempia.

Lasi-iglut ja lasikattoiset mökit

Lasi-iglu on pieni huone tai mökki, jonka sängyn yllä on lasikupu tai lasikatto. Taivasta voi katsella lähtemättä pakkaseen. Tunturikeskusten ja Rovaniemen ympäristöstä löytyy kaikkea yksinkertaisista kupoleista tilaviin revontulimökkeihin, joissa on keittiö, sauna ja pohjoiseen avautuva ikkunaseinä.

Sen, kannattaako paikka valita, ratkaisevat nämä:

  • Pimeys ympärillä. Lasikatto toimii vain, jos lähellä on vähän keinovaloa. Valaistun kylän laidalla näkyy vähemmän kuin metsän keskellä tai järven rannalla.
  • Lämmitetty lasi. Useimmissa uusissa lasikatoissa on lämmitys, joka pitää lumen ja huurteen poissa. Kysy, sillä lumen peittämästä katosta ei näe mitään.
  • Kylpyhuone. Uusissa mökeissä se on omassa huoneessa, mutta osassa vanhemmista igluista pesutilat ovat erillisessä rakennuksessa. Sillä on merkitystä 25 asteen pakkasella.
  • Revontulihälytys. Moni paikka herättää puhelimella tai sovelluksella, kun taivaalle syttyy revontulia, joten välillä voi nukkua.

Revontulista kannattaa olla realistinen: lasikatto ei lisää revontulia, se vain tekee katselusta mukavampaa. Selkeä taivas ratkaisee paljon enemmän kuin huone. Revontulikausi kestää suunnilleen elokuun lopulta huhtikuun puoliväliin. Kesällä yöt ovat liian valoisia, ja lasikatosta paistaa yötön yö: osa igluista on kesän kiinni, osassa on pimennysverhot. Lue lisää revontulioppaasta tai selaa revontulimajoitusta.

Lumihotellit

Lumihotellit rakennetaan talvikaudeksi lumesta ja jäästä, usein joka vuosi uudella teemalla ja taiteilijoiden jääveistoksilla. Lumihotellit ovat tyypillisesti auki joulun tai tammikuun tienoilta maalis- tai huhtikuuhun paikasta ja säästä riippuen.

Sisällä lämpötila pysyy noin nollan ja viiden pakkasasteen välillä ulkosäästä riippumatta. Nukkumaan käydään jääalustaiseen sänkyyn, jossa on patja ja porontaljoja, lämpömakuupussin sisään. Kuulostaa rankalta, mutta useimmat nukkuvat yllättävän hyvin. Muutama vinkki:

  • Monelle yksi yö lumihotellissa riittää. Useimmat yhdistävät lumiyön lämpimiin huoneisiin, ja monessa lumihotellissa hintaan kuuluu lämmin huone tai mökki vaatteiden vaihtoon ja suihkuun.
  • Pue makuupussiin ohuet ja kuivat kerrokset ja ota seuraavan päivän vaatteet pussiin mukaan, niin ne eivät ole aamulla jäässä.
  • Wc ja suihkut ovat lämpimässä rakennuksessa lähellä.

Suomen Lapissa lumihotelleja on Rovaniemen lähellä (Arctic SnowHotel Sinetässä, noin 30 km kaupungista), Levin ja Ylläksen välissä (Lapland Hotels SnowVillage Lainiossa) sekä rannikolla Kemissä (LumiLinna). Kaikkia ei välttämättä rakenneta joka talvi, joten tarkista, että juuri se paikka on auki, ennen kuin rakennat matkan sen varaan. Useimmissa voi käydä myös päiväkävijänä katsomassa lumihuoneita.

Hirsimökit ja oma sauna

Monelle suomalaiselle Lapin erikoisin majoitus on yksinkertaisesti hirsimökki järven rannalla tai tunturin rinteellä: puusauna eikä naapureita näköpiirissä. Mökit ovat myös palvelumme yleisin majoitustyyppi.

Ne vaihtelevat astianpesukoneellisista lomahuviloista erämaamökkeihin, joissa on ulkohuussi ja vesi kannetaan kaivosta. Tarkista ennen varaamista:

  • kuuluvatko liinavaatteet, pyyhkeet ja loppusiivous hintaan
  • onko sauna oma vai yhteinen, puu- vai sähkölämmitteinen
  • miten tie aurataan talvella ja kuinka kaukana on lähin kauppa.

Selaa mökkejä ja huviloita tai majoitusta omalla saunalla.

Autiotuvat

Kansallispuistojen ja erämaa-alueiden retkeilyreittien varrella on autiotupia, joista suurinta osaa ylläpitää Metsähallitus. Ne ovat maksuttomia ja lukitsemattomia, eikä niitä voi varata. Metsähallituksen mukaan ne on tarkoitettu yksittäisille omatoimiretkeilijöille yhden yön majoitukseen. Tuvassa on kamiina tai puuhella ja laverit, lähellä yleensä kuivakäymälä ja puuvaja. Makuupussi, ruoka ja keittovälineet tuodaan itse.

Tupaetiketin perusajatus on yksinkertainen: aiemmin tullut tekee tilaa myöhemmin tulevalle, jotta kaikki pääsevät kuivattelemaan vaatteitaan ja lepäämään, ja yöpymisessä ovat etusijalla omin lihasvoimin kulkevat retkeilijät. Varaudu silti siihen, ettei tupaan mahdu nukkumaan, ja ota teltta mukaan. Jätä tupa siistiksi ja polttopuut valmiiksi seuraavalle. Suuremmat ryhmät ja useamman yön viipyvät käyttävät telttaa tai varaus- ja vuokratupia, jotka varataan etukäteen maksua vastaan.

Autiotupa ei ole lomakohde, mutta yö tunturien keskellä on yksi Lapin mieleenpainuvimmista kokemuksista. Se sopii parhaiten kesään ja syksyyn, talvella kokeneille hiihtovaeltajille.

Puumajat, kuplat ja porotilat

Lisäksi Lapissa on omat erikoisuutensa: puumajasviittejä metsäisillä rinteillä Rovaniemen lähellä, läpinäkyviä kuplatelttoja erämaaleireillä ja mökkejä porotiloilla, joilla pääsee mukaan tilan töihin. Jos saamelaiskulttuuri kiinnostaa, valitse saamelaisten itse järjestämiä kohteita ja elämyksiä. Saamelaiskäräjät on julkaissut ohjeet vastuulliselle matkailijalle, jotka kannattaa lukea ennen pohjoiseen lähtöä. Katso myös oppaamme saamelaisalueella matkustamisesta.

Viisi kysymystä ennen varaamista

  1. Kuinka paljon keinovaloa rakennuksen ympärillä on öisin?
  2. Onko lasikatto lämmitetty, ja onko paikassa revontulihälytys?
  3. Missä ovat wc ja suihku?
  4. Mitä hintaan kuuluu: liinavaatteet, siivous, aamiainen, lumihotellissa lämmin huone?
  5. Miten paikalle pääsee ilman autoa, ja aurataanko tie talvella?

Palvelumme näyttää erikoismajoitukset samassa järjestyksessä kuin kaiken muunkin, eikä järjestys koskaan riipu provisiosta. Näin järjestämme kohteet.