Pohjois-Lappi ei ole saamelaisten kulttuurin ulkoilmamuseo. Se on koti.
Ihmiset käyvät töissä, vievät lapsia kouluun, hoitavat poroja, kalastavat, pitävät yrityksiä ja elävät nykyaikaista arkea kuten muuallakin. Samalla alueella elävät saamelaiset, Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa, ja kielet ja elinkeinot, joiden historia ei ole syntynyt matkailua varten.
Hyvä matkailija lähtee tästä liikkeelle.
Missä saamelaisten kotiseutualue on?
Suomessa saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa.
Alue ei ole yksi yhtenäinen matkailukohde. Inari, Utsjoki, Kilpisjärven seutu ja Vuotso ovat keskenään erilaisia paikkoja. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea. Saamelaiskäräjien mukaan ne ovat kaikki uhanalaisia.
Kotiseutualue ei myöskään ole ainoa paikka, jossa saamelaisia asuu. Suomen noin 10 000 saamelaisesta yli 60 prosenttia asuu sen ulkopuolella.
Inari on helppo paikka aloittaa
Inarin kirkonkylässä matkailija voi tutustua saamelaiskulttuuriin instituutioiden ja saamelaisten omien toimijoiden kautta.
Saamelaismuseo ja luontokeskus Siida antaa taustaa alueen luonnosta, historiasta ja kulttuureista. Saamelaiskulttuurikeskus Sajos taas on nykyisen saamelaisen yhteiskunnan keskeinen rakennus, jossa toimivat muun muassa Saamelaiskäräjät.
Tämä on hyvä lähtökohta, ennen kuin alat tulkita yksittäisiä matkailuelämyksiä.
Valitse saamelainen toimija, kun ostat saamelaiskulttuuria
Jos retkeä myydään nimenomaan saamelaisena ruokana, käsityönä, tarinana tai kulttuurikokemuksena, tarkista, kuka sen tekee.
Saamelaiskäräjien eettiset matkailuohjeet on laadittu muun muassa lopettamaan saamelaiskulttuuria hyväksikäyttävä matkailu ja vääränlaisen tiedon levittäminen. Ohjeissa korostetaan kulttuuriperinnön kunnioittamista, paikallisyhteisöjen hyvinvointia ja vastuullista viestintää.
Yksinkertainen käytännön sääntö: jos ostat kulttuuria, pyri ostamaan se ihmisiltä, joiden kulttuurista on kyse.
Kaikki poronhoito ei ole saamelaista
Tämä on tärkeä ero.
Poronhoitoa harjoittavat laajalla alueella Pohjois-Suomessa sekä saamelaiset että muut suomalaiset. Poro ei siis tee matkailupalvelusta automaattisesti saamelaista.
Älä myöskään oleta, että jokainen saamelainen on poronhoitaja. Kulttuuri on paljon laajempi kuin yksi elinkeino.
Älä pukeudu “saamelaiseksi”
Saamenpuku ei ole Lapin yleinen kansallispuku eikä matkailun naamiaisasu.
Jos matkailupalvelu tarjoaa asiakkaalle saamenpukua muistuttavaa asua valokuvaa varten, suhtaudu siihen kriittisesti. Aito kulttuurinen kohtaaminen ei vaadi vierailijaa pukeutumaan toiseksi ihmiseksi.
Kysy lupa ennen ihmisten kuvaamista
Tunturimaisema ei tarvitse kuvauslupaa. Ihminen ansaitsee kohteliasta käytöstä.
Älä kuvaa paikallisia ihmisiä, porotöitä, yksityisiä tilaisuuksia tai pihoja kuin ne olisivat nähtävyyksiä. Jos haluat kuvan, kysy.
Tämä on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa matkailija saapuu ihmisten työn tai yhteisön keskelle.
Älä häiritse poroja
Porot liikkuvat vapaasti suurilla alueilla, mutta ne ovat puolikesyjä, ja jokaisella on omistaja.
Älä lähde kävelemään kohti tokkaa paremman valokuvan vuoksi. Pidä koira hallinnassa ja anna eläimille tilaa. Tiellä hidasta, kun näet poron: lähellä on yleensä muitakin.
Utsjoki: matkusta kylään, älä “erämaahan”
Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta ja vahvasti saamelaista aluetta.
Matkailumainoksissa pohjoista kuvataan helposti tyhjänä erämaana. Maisema voi näyttää tyhjältä, mutta sillä on käyttäjiä, nimiä, historiaa ja merkitystä. Tie, joki, tunturi ja porojen laidunalue voivat kaikki olla osa jonkun arkista ympäristöä.
Sama koskee Enontekiötä ja Kilpisjärven aluetta.
Osta paikallista harkiten
Aidon saamelaisen käsityön ja saamelaiselta näyttävän matkamuiston välillä on ero.
Jos alkuperä kiinnostaa, kysy, kuka tuotteen on tehnyt ja missä. Hyvä myyjä pystyy vastaamaan. Paikalliselta tekijältä ostettu käsityö, ruoka tai palvelu jättää rahaa alueelle ja tuo tarinaan oikean ihmisen.
Lue myös lappilaisesta ja saamelaisesta ruoasta.
Ennen matkaa
Lue Saamelaiskäräjien vastuullisen matkailijan opas. Se on hyvä valmistautuminen, koska ohje tulee yhteisöltä itseltään.
Ja muista matkalla yksinkertainen asia: et ole saapumassa kulissiin. Olet vieraana paikassa, jossa muut ihmiset elävät kotonaan.
Juuri siksi kokemus on kiinnostavampi kuin mikään matkailua varten rakennettu versio siitä.
